Istutimme omenapuut
valvoimme tuhannet t?¤ysikuut
en?¤?¤ en hengit?¤ reik?¤?¤ j?¤iseen
ikkunaan
koputa oveen yksin?¤iseen
j?¤lkeen pakkasten
H?¤nen hymyns?¤ pehme?¤ kaari tuo
kuin sumussa saari
uin sen luo
valokuvassa nainen py??rineen
muodista poistuneine hattuineen
kihlattuineen
N?¤en kaiken, kaiken
Kaunis kuolema
lehdet on silattu j?¤?¤ll?¤
kultaista sadetta p?¤?¤ni p?¤?¤ll?¤
joko ymm?¤rr?¤n mit?¤ se opettaa
osasin alkaa
osaanko lopettaa
En silloin tajunnut kaiken n?¤?¤ntyv?¤n
en tajunnut kaiken loppuun k?¤?¤ntyv?¤n
en?¤?¤ en koputa oveen yksin?¤iseen
j?¤lkeen pakkasten
Lehtien seassa kulkien
kellarin ovia sulkien
ajatuksin linnut saatellen
kaikkea kaunista ajatellen
pitk?¤lle matkalleen
Ja n?¤en kaiken, kaiken